Mausteblogi

Karhunlaukka – metsän villi valkosipuli

Karhunlaukka

Oletko kenties joskus kävellyt keväisessä metsässä jossain päin Keski-Eurooppaa ja ihmetellyt, miksi joka puolella leijuu miltei huumaava valkosipulin tuoksu? Tämä monien maiden kevääseen kuuluva upea tuoksu on peräisin luonnonkasvista nimeltä karhunlaukka (Allium Ursinum).

Karhunlaukka on villinä kasvava monivuotinen ruohosipulin sukulainen, joka maistuu ja tuoksuu valkosipulilta. Karhunlaukka on yleinen villikasvi ympäri Eurooppaa ja se on todennäköisesti myös levinnyt vuosisatojen saatossa uusille alueille ihmisen mukana, koska sitä kasvatettiin keskiajalla luostarien kasvimailla.

Kukkiva karhunlaukka
Kukkivaa karhunlaukkaa (lähde: pixabay.com)

Kuten niin monia muitakin mausteyrttejä karhunlaukkaa käytettiin entisaikoina myös lääkeyrttinä mm. turvotuksen, vatsakipujen, hammassäryn ja vilustumisen hoitamiseen.

Yksi tunnetuimmista kirjallisista maininnoista karhunlaukan lääkekäytöstä löytyy walesilaisesta The red book of Hergest –teoksesta, joka on kirjoitettu vuosien 1375-1425 välillä. The red book of Hergest sisältää kokoelman lääkeyrttireseptejä, joita kuuluisat Myddfain lääkärit käyttivät potilaidensa vaivojen hoitamiseen Carmarthenshiren kreivikunnassa Walesissa. Myddfain lääkäreitä pidettiin omana aikanaan niin taitavina, että myöhempinä vuosisatoina heidän taitojensa uskottiin olleen peräisin keijukaisilta ja ties miltä muilta taruolennoilta.

Toisin kuin monia muita lääkeyrttejä, karhunlaukkaa käytettiin joskus myös karjan lääkkeenä, koska sitä oli helposti saatavilla, eikä sen poimiminen lähimetsästä maksanut mitään. Jotkut istuttivat karhunlaukkaa myös pelloille, joilla lehmät laidunsivat, jotta ne pysyisivät terveinä ja hyväkuntoisina, vaikka sen väitettiin vaikuttavan maidon ja siitä kirnutun voin makuun.

Karhunlaukan lääketieteellisiin ominaisuuksiin uskottiin ainakin Irlannissa vahvasti vielä sata vuotta sitten, jolloin jotkut yrittivät tuloksetta suojautua espanjantaudilta pitämällä karhunlaukkaa taskuissaan. Jopa nimi ”karhunlaukka” juontaa juurensa siitä, että joissain maissa uskottiin karhujen syövän keväisin karhunlaukkaa, jotta ne vahvistuisivat herättyään pitkiltä talviunilta.

Suomessa karhunlaukkaa kasvaa Luonnontieteellisen keskusmuseon kasviatlaksen mukaan nykyisin lähinnä Ahvenanmaalla ja muualla Lounais-Suomen saaristossa. Aiemmin sitä on löytynyt myös mm. Pellingistä, mutta esiintymät ovat syystä tai toisesta hävinneet vuosien varrella.

Karhunlaukan lehdet muistuttavat hieman kieloa, joka puolestaan on myrkyllinen. Siispä jos satut näkemään suomalaisessa metsässä karhunlaukalta näyttävän kasvin, jonka lehdet eivät tuoksu valkosipulille, se on mitä todennäköisimmin kukkansa tiputtanut kielo, jota ei missään tapauksessa pidä maistaa.

Karhunlaukkaa voi kuulemma kasvattaa Suomessa, mutta itse en ole siinä toistaiseksi onnistunut. Muutama kesä sitten ostin karhunlaukan taimen jostakin isosta ruokakaupasta, mutta se ei pysynyt hengissä ainakaan altakasteluruukussa parvekkeellani toisin kuin muut mausteyrtit.

Olen myös yrittänyt istuttaa maalle sopivan oloiseen kohtaan pihalle Suomen Hyötykasviyhdistyksen myymiä karhunlaukan siemeniä, mutta eivät nekään itäneet, vaikka laitoin siemenet maahan syksyllä ohjeiden mukaisesti. Jos joku tietää, miten tämän kasvin saa Suomessa menestymään, niin kuulisin oikein mielelläni vinkkejä. Se, että en ole onnistunut siinä itse, ei todista yhtään mitään karhunlaukan kasvattamisen vaikeudesta tai helppoudesta.

Sekä tuoretta että kuivattua karhunlaukkaa on käytetty mausteena ja lääkkeenä etenkin Keski-Euroopassa jo tuhansien vuosien ajan. Väitetään jopa, että varhaisimmat todisteet sen käytöstä ruuanvalmistukseen olisivat jo 11000 vuoden takaa.  

Lehtien sanotaan olevan parhaimman makuisia ennen kuin karhunlaukka ehtii kukkia. Yksi karhunlaukan selkeimmistä eduista valkosipuliin nähden on se, että karhunlaukka ei saa hengitystä tuoksumaan yhtä voimakkaasti kuin valkosipuli. Joten jos olet lähdössä ihmisten ilmoille aterian jälkeen, valkosipulin korvaaminen karhunlaukalla saattaa olla varsin käyttökelpoinen idea.

Karhunlaukan maku ei toki ole yhtä voimakas kuin valkosipulin, mutta valkosipulista pitäville karhunlaukka on varmasti todella mieluinen mauste, jota voi laittaa oikeastaan mihin tahansa ruokaan, johon haluaa häivähdyksen valkosipulin makua. Karhunlaukka sopii mielestäni jopa niinkin yksinkertaiseen ruokaan kuin kaurapuuroon. Tuoretta en valitettavasti ole päässyt vielä kunnolla kokeilemaan, koska ostamani taimi pysyi niin vähän aikaa hengissä, etten oikein uskaltanut käyttää sen ainoita lehtiä.

Olen itse käyttänyt kuivattua karhunlaukkaa usein mm. keitoissa ja risotoissa. Karhunlaukka sopii loistavasti myös lohkoperunoihin tai uunijuureksiin, joihin se kannattaa lisätä vasta, kun ne ovat melkein valmiita. Kuivattu karhunlaukka on esim. kuivattuun rosmariiniin verrattuna sen verran kevyttä ja ohutta, että se kärähtää helposti, jos sen lisää uunijuureksiin heti uuniin laitettaessa.

Saatavuus:

Karhunlaukan taimia saattaa löytää keväisin hyvin varustetuista puutarhamyymälöistä tai torien kukkamyyjiltä. Kuivattua karhunlaukkaa saa helpoiten tilattua suomalaisista nettikaupoista. Olen nähnyt sitä myynnissä myös ruokamessuilla ja torien maalaismarkkinoilla.

Resepti: Karhunlaukalla maustettu tattirisotto (2-3 annosta)

  • 1 l tuoreita tai 0,5 l pakastettuja herkkutatteja
  • 25-50 g Voita
  • 1 keskikokoinen sipuli
  • Suolaa
  • Rouhittua valkopippuria
  • 2 rouhittua isoa pitkäpippuria
  • 2 dl arborioriisiä
  • Oliiviöljyä
  • 1-2 dl valkoviiniä
  • 2 dl kuohukermaa (myös ruokakerma käy, kunhan se ei ole rasvatonta tms.)
  • 4-5 dl Kasvislientä
  • 2-3 rkl kuivattua karhunlaukkaa
  • Ripaus rouhittua muskottipähkinää
  • 1 dl parmesaaniraastetta
  • Tuoretta timjamia
  • Tuoretta ruohosipulia

Huuhdo riisi kylmällä vedellä siivilässä. Kuivata tatit pannulla. Lisää voita ja pilkottu sipuli, mausta suolalla ja valko- ja pitkäpippurilla. Paista tatteja ja sipuleita hetken voissa.

Lisää riisi ja kuullota sitä hetken oliiviöljyssä. Lisää valkoviini ja anna sen imeytyä riisin.

Lisää kerma ja reilu ripaus rouhittua muskottipähkinää ja sekoita. Lisää 1 dl kasvislientä ja lisää ripaus valko- ja pitkäpippuria. Lisää 1 rl karhunlaukkaa. Keitä hiljakseen sekoitellen ja lisää kasvislientä sitä mukaan, kun neste imeytyy riisiin.

Tämä resepti maistuu oikein hyvältä myös ilman kermaa, jolloin tarvitset sen tilalle osapuilleen saman määrän kasvislientä. Toinen käypä vaihtoehto on lisätä vähemmän kermaa ja laittaa se joukkoon vasta loppuvaiheessa, kun lisäät nestettä viimeisen kerran. Oma suosikkini näistä kolmesta eri variaatiosta on kuitenkin tuo 2 dl kermaa jo alkuvaiheessa.

Kun riisit ovat melkein kypsiä, lisää kasvislientä viimeisen kerran. Laita joukkoon pari pientä voinokaretta ja raastettu parmesaani. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Sekoittele hetki ja lisää 1-2 rl karhunlaukkaa (maun mukaan). Lisää silputut timjaminlehdet ja ruohosipuli. Tarjoile parmesaanilastujen tai parmesaaniraasteen kanssa.

Karhunlaukalla maustettu tattirisotto

p.s. Tähän risottoon kannattaa muuten kokeilla herkkutattien sijaan myös kangastatteja, koska niiden maku on hieman voimakkaampi ja sopii mielestäni hienosti yhteen karhunlaukan ja tuoreen timjamin kanssa.

1 thought on “Karhunlaukka – metsän villi valkosipuli

  1. Minulla on yhtä huonoja kokemuksia karhunlaukan kasvattamisesta. Se kasvoi kituliaasti parvekkeellani muutama vuosi sitten kesällä. Se jaksoi kasvattaa vain pari säälittävän näköistä lehteä. Kesän lopussa istutin sen mökille Savitaipaleelle. Suureksi yllätyksekseni seuraavana keväänä se nousi maasta – kahtena erillisenä taimena! Toivo heräsi, mutta sammui yhtä nopeasti. Uuden kukoistuskauden sijaan lopputuloksena oli kaksi kituliasta karhunlaukkaa, jossa kummassakin oli vain pari lehteä. Tätä on nyt jatkunut: se ei kuole mutta ei siitä saa syötävääkään. Jos siis joku on onnistunut karhunlaukan kasvattamisessa, minäkin ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan. Kiitos tattirisottoreseptistä, joka saa veden nousemaan kielelle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *